keskiviikkona, helmikuuta 04, 2015

Pienet on ilon (ja murheenkin) aiheet


N e u l e t a k k i H&M | P a i t a H&M+ | F a r k u t KappAhl XLNT | K e n g ä t Ecco Kids




Viikko alkaa taas olla puolivälissä ja aika tuntuu valuvan sormien välistä. Anteeksi jos kuulostan siltä jos valitan, mutta mä tykkäisin paljon vain kellua jossain tyhjyydessä, vaikka toisaalta tykkään esim. töissä siitä että tapahtuu paljon. Kotona tuntuu todella että aikaa ei ole mihinkään (eikä mulla ole edes koiraa ja lapsia joista olen pelottavan paljon viimeaikona haaveillut!!!) Mun on esimerkiksi pitänyt tehdä postauksia Livboxista, mutta pariin kuukauteen ei oo tullut sellaista maatamullistavaa tuotetta joka olis muuttanut mun maailmaani niin paljon, että hehkuttaisin sitä muiden tuotteiden ohella. Nyt mulla on mennyt kolme aamuvuoroa niin, että oon suurinpiirtein pysynyt tolpillani, mutta töistä tultua on ollut pakko nukkua taas päiväunia ja sitten onkin yhtä tahmaa siihen asti, kunnes kaadun sänkyyn 22-23 välillä ja nukahdan välittömästi. Hmh. 


Töissä asiakkaan iloiseksi tekeminen on suuri voimavara, ja pienissä asioissa onnistuminen myös :) Ja huippu juttu on -pyörrän nyt kaikki aiemmat mielipiteeni- että tuli oikein isosti lunta ja pikkupakkanen. Nyt on ollut pari päivää ihanan valoisaa ja aurinko pysyy taivaalla jo vähän pidempään, joten jossain sisälläni kuplii kyllä energiaa. Ja uskon, että kevättä kohti kun mennään, niin tästäkin suosta noustaan. Lenkille ei oo pahemmin huvittanut mennä, kun alle kilsan työmatkallakin menee puolet enemmän aikaa luisteluun ja pystyssä pysymiseen. Täällä ei vissiin tiedetä hiekottamisesta tuon taivaallista. Kuitenkin, niin pienestä asiasta kuin valoisuudesta on tämä flikka erityisen onnellinen.


Ja sit tällein hienosti postaukseen jossa on kuva munkeista, joita syötiin isin kanssa yhtenä iltana kun tavattiin, Olen yrittänyt edellä mainitut haaveet mielessäpitäen tervejärkisesti miettiä elämäntapojani ja parantaa syömistottumuksia ja testaillut muutaman aterian korvaamista nestemäisellä, juotavalla "ruualla". En halua sen kummemmin aloittaa mitään ihmeellistä ruokavaliota tätä juotavaa ravintoa lukuunottomatta, tai poistaa jotain ruoka-aineita kokonaan tai muuta, sillä ennenpitkää palaan samaan totuttuun ja kaikki hyöty katoaa kuin pieru saharaan. Sellaisilla hetken villityksillä ei mielestäni ole paljon järkeä, ja kuitenkin suurimmalla osalla ruoka-aineista kuten hiilareilla, sokerilla ym. on myös tarkoituksensa elimistössä oikeilla annoksilla. Olen kuitenkin miettinyt, haluanko asettaa itseni sen enempää arvostelun kohteeksi täällä internetissä, sillä viimeksi kun laihduin huomattavasti, haluttiin sekin nimettömänä lytätä ja arvostella. Ehkä jotkin asiat on parempi pitää manuaalipäiväkirjan välissä, sittenkin... Mixed feelings.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Tarkistan sen ennen julkaisua ja vastaan kaikkiin julkaistuihin kommentteihin :-*